Ja Jaakob jäi yksinänsä toiselle puolelle. Silloin painiskeli hänen kanssaan muuan mies päivän koittoon saakka… Ja mies sanoi: ’’Päästä minut, sillä päivä koittaa.’’ Mutta Jaakob vastasi: ’’En päästä sinua, ellet siunaa minua.’’ Ja hän (Jumala) sanoi hänelle: ’’Mikä sinun nimesi on?’’ Hän vastasi: ’’Jaakob.’’ Silloin hän sanoi: ’’Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut.’’… Ja hän siunasi hänet siinä. (1. Moos. 32:24-29)
Iisakin poika Jaakob sai kokea kovia elämänsä loppuvaiheessa. Erään päivän saapuessa iltaan, Jaakob kohtasi miehen Jabbok-virralla. Jaakob oli tuolloin pakomatkalla perheensä ja palvelijoidensa kanssa vaimonsa veljen Laabanin luota. Hän pelkäsi ja huusi pelkonsa keskellä avuksi isoisänsä Aabrahamin ja isänsä Iisakin Jumalaa, josta oli tullut myös hänen Jumalansa. ’’Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua’’, kehottaa sana (Ps.50:15).
Hädän hetkellä, yön pimeydessä, Jaakob tarttui Jumalaan kiinni lujemmin kuin koskaan ennen eikä vastapuoli kyennyt irrottautumaan hänen otteestaan. Tästä ’’Jaakobin painista’’ oli seurauksena, että Jaakob joutui maksamaan kamppailusta kovan hinnan. Tästä eteenpäin hän kulki koko elämänsä ontuen. Vamma menetti kuitenkin merkityksensä sen rinnalla, mitä hän sai tilalle ja se oli siunaus. ’’Siunattu yö, sillä se pelasti Jumalan lupausten tähdet’’. Tuo siunaus muutti jopa hänen nimensä. Jaakob ei ollut enää Jumalan silmissä Jaakob, vaan Israel. Tuo siunaus häivytti pelon. Se toi pelastuksen! Tietoisena saamastaan siunauksesta Jaakob saattoi jatkaa matkaa ja oli mukana siinä siunauksen ketjussa, joka välitti Vapahtajan koko ihmiskunnalle ’’Aabrahamin siemenenä’’.
Me elämän moninaisten vaiheitten rampauttamat, olemme tulleet osallisiksi tuosta siunauksesta Jeesuksen kautta. Elämäämme eivät ole rampauttaneet Jumalan lyönnit, vaan Jumalasta erossa eletty elämä ennen uskoontuloa tai poikkeamiset Herran tarkoittamalta tieltä. Ne ovat syyn ja seurauksen lain niittoa. Jumalan rangaistusta ei voida liittää, koska todellisesti vain yhtä on rangaistu ja hän on Jeesus Kristus. ’’Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi’’. (Jes.53:5)
Sisareni ja veljeni Kristuksessa: vaikka kulkumme on monella tapaa ontuvaa, niin voit olla varma, että menemme perille Jeesuksen johdattamana. Saamme olla myös rohkaisuna muille ontuville lähimmäisillemme. Saat olla onnellinen ontuva!
Rukous:
Kiitos Jeesus, että saan ontuvanakin olla sinulle otollinen, taivasperillinen. Rukoilen, että tämän vajavaisen elämäni kautta saan välittää sinusta siunaavaa kuvaa lähimmäisilleni.
Siunattua pääsiäistä,
Toivoo Hannu pastori
