On aina mielenkiintoista, kun kääntyy menneeseen ja alkaa tarkastella
niitä vuosi kymmeniä, jotka liittyvät siihen tieni kulkuun, jossa olen saanut
olla hengellisellä rintamalla palvelemassa elon Herraa.
Lähtö laukaus kokoaikaiseen työhön liittyy vuoteen 1975 jolloin vielä liike-
elämän palveluksessa olleena koin, että kutsu, jonka Herra oli sisimpääni
antanut, irtautumisesta maallisesta työstä alkoi polttaa niin, ettei siitä
mikä oli pidättänyt minua, ollut mitään jäljellä.
Niinpä juhannus 1975 oli se ajallinen ajan kohta, jolloin irtaannuin ja
ilmoitin silloiseen seurakuntaani, Porin Helluntaiseurakuntaan
päätöksestäni.
Kutsu alkoi polttaa
Uskoontulostani lähtien, joka tapahtui 1970, minua alkoi ”polttaa” tarve
saada olla mukana kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa, joita tuolloin
pidettiin.
Koska olin laulunlahjan omaava, niin minua pyydettiin kuoroon ja sen
myötä myös solistiksi.
Seurakuntaan kuuluneet, jo eläkkeellä olevat saarnaajat mielellään
pyysivät mukaansa Porin ympäristössä oleviin tilaisuuksiin. Niissä sain laulaa ja todistaa.
Niilo Ylivainio, Alpo Renko ja Iljannon veljekset
Tuohon aikaan Porissa vaikutti, myöhemmin Niilo Ylivainion työtoverina
tunnetuksi tullut julistaja Alpo Renko, joka mielellään otti minut ja myös
hengellisessä työssä mukana olleet Iljannon veljekset Maurin ja Ismon
mukaansa Pohjanmaalla pidettäviin tilaisuuksiin.
Erittäin paljon sain olla mukana myös Saarnaaja Vilho Salosensaaren
kanssa, lähinnä eripuolilla Satakuntaa pidetyissä tilaisuuksissa. Myös
vankila kokoukset kuuluivat tuolloin tehtävä kenttään.
Kauaa ei kulunut irtautumisestani ”kentälle”, kun alkusyksystä Kotkan
seurakunnan paimen otti yhteyttä ja kysyi mahdollisuuttani tulla hänelle
kaveriksi. Niinpä tuli muutto perheenä 1975 syksyllä Porista Kotkaan,
jossa alkoivat ”oppivuodet” seurakunta työhön kymenlaaksolaisessa
merenranta kaupungissa.
Tuohon aikaan saarnamiehet aika useasti vaihtoivat seurakuntaa ja niinpä
vajaan kolmenvuoden Kotkassa oloajan jälkeen tuli kysely Helsingin
Lähetysseurakunnasta. Lauri Kuitunen seurakunnan paimen tiedusteli
mahdollisuuttani tulla hänen kaverikseen.
Herätyksen aika Suomessa
Elettiin niin kutsuttua ”ylivainion” aikaa. Helsinki oli yksi Niilolle tärkeistä
kaupungeista, jossa hän mielellään vieraili.
Jotenkin vain minut hengessä irrotettiin Kotkasta ja ”viskattiin” hesaan.
Välittömästi aloitettiin suur-kokoukset Messukeskuksessa. Kansaa virtasi
kuulemaan Niiloa. 3000-4000 ihmistä oli joka tilaisuudessa.
Ihmisiä tuli uskoon sadoittain ja heitä kastettiin. Seurakunta kasvoi
kastettujen kautta kolmen vuoden aikana noin neljällä sadalla.
Parhaimmillaan oli kastettavina 24 ja kaste tapahtui Helsingin Saalemissa
ja se televisioitiin Ylen kautta koko suomeen. Toista vastaavaa tilaisuutta
tuskin vapaitten suuntien historiasta ihan lähimenneisyydestä löytyy.
Elettiin hengellisen liikehdinnän aikaa. Se aika tuli ja meni. Niilon
poismenon jälkeen 1981 ei vastaavaa liikehdintää ole ollut.
Kolme vuotta kesti tuo Helsingin työ jakso. Ensimmäisestä seurakunnasta
Porista, tuli yhteydenotto kuusi vuotta sieltä lähtemiseni jälkeen ja
tiedusteltiin mahdollisuuttani tulla heidän työyhteyteensä. Uskon
Jumalan johdatukseen, vaikka tässä tapauksessa myös inhimillinen puoli
oli varmaankin lisätekijä suostumukselleni luvata tulla pastoriksi.
Matka jatkuu
Ennen poislähtemistäni Porista 1975 olin tutustunut seurakunnan työhön
tulleeseen Veijo Pihlajaniemeen ja toinen seurakunnan työntekijä Mauri
Iljanto oli tuttu jo uskoontuloni hetkistä alkaen. Hänen kanssaan myös
aiemmin sain pitää monet kokoukset Porin ympäristö kylissä.
Alkoi seitsemän vuotta kestänyt työjakso seurakunnan keskellä. Vuotta
aiemmin uusi temppeli oli vihitty käyttöönsä ja toiminta oli vireää. Myös
1980 luku oli vielä hyvää herätyksen aikaa ja kastetilaisuuksia järjestimme
säännöllisesti. Myös suurtapahtumiin seurakunta panosti. Mm. Reinhart
Bonkke vieraili kaksi kertaa ja tilaisuudet olivat Porin jäähallissa.
1987 koin selvästi, kuinka motivaatio työhön alkoi irrottaa otettaan ja
ymmärsin, että saattaa tulla muutoksia elämääni. 1987 elokuussa
ollessani Billy Grahamin suurtapahtumassa Stadionilla Helsingissä, tapasin
henkilön, jota kunnioitin profeettana ja muutoinkin Jumalan palvelijana.
Hän ilmoitti minulle kohdatessamme, että Pyhä Henki ilmoitti hänelle,
että minä tulen Espooseen srk.n paimeneksi.
Tämä tapahtuikin keväällä 1988. Espoon seurakunta esitti minulle
pyynnön ja koska olin jo sisäisesti kokenut irottautumista Porista ja kun
vielä asuntommekin ostettiin, ilman että se oli missään
ilmoitusmyynnissä, niin koko perheenä muutimme Espooseen. Tuolloin
meitä oli jo nelihenkinen perhe.
Seurakunnalla ei ollut omaa rukoushuonetta, ainoastaan tontti
Olarinluomassa. Tilaisuuksia pidettiin eripuolilla Espoota. Sunnuntaisin
elokuvateatterissa, koulujen saleissa, kesäisin teltassa. Samalla aloitettiin
kirkon rakentaminen. Koko palvelustyöni aika oli rakentamisen aikaa.
Niinpä syksyllä 1990 uusi rakennus oli valmis ja vihittiin käyttöön.
Helluntaiherätyksessä on monia yhdistyksiä, jotka ovat syntyneet ja
toimivat niiden tarpeiden pohjalta, jotka ovat vuosikymmenien aikana
tulleet haasteina vastaa.
Yksi yhdistyksistä on Avainmedia, joka tuolloin 1990 kantoi nimeä Hyvän
Sanoman radio/tv. Olin kuulunut yhdistykseen vuodesta 1978 ja tunsin
sen toiminnan sisällön varsin hyvin.
Toiminta oli siinä pisteessä, että se tarvitsi toiminnanjohtajaa ja niinpä he
ottivat yhteyttä minuun tiedustellakseen mahdollisuuttani tulla tähän
tehtävään.
Espoon seurakunnan keskuuteen oli juuri tullut lähettiperhe kentältä ja
jotenkin koin, että tämä seurakunnan tilanne antaa mahdollisuuden heille
asettua työhön.
Kerroin vanhimmille kutsusta Hyvän Sanoman radioon. Toin myös
näkemykseni, kuinka lähettipariskunta jo pitkältä matkaa seurakunnalle
tuttuna voisi ottaa paimen kapulan käteensä.
Ilmoitin Hyvän Sanoma radion hallitukselle myönteisen kantani ottaa
vastuu vastaan.
Niinpä 1990 syksyllä aloitin toiminannanjohtajana yhdistyksessä. Elettiin
aikaa, jolloin entinen Neuvostoliitto oli avoin evankeliumille ja
”rautaportit” olivat kaatuneet. Radio-ohjelmia oli lähetetty maahan jo
vuosi kymmeniä ja nyt myös avautui televisio. Mm. lastenohjelma Super-
kirja saavutti suuren suosion ja sieltä tuli valtavat määrät lasten Raamattu
pyyntöjä. Hannu ja Laura Haukka johtivat slaavilaistyötä. Seitsemän
työvuoteni aikana syntyi myös arabi työ sekä kotimaan tv työ. Itse kuljin
eripuolilla suomea seurakunta vierailujen merkeissä kertomassa työstä ja
kiittämässä siitä tuesta, jota yhdistys oli saanut. Olen laskenut, että
seurakunta vierailuja noiden vuosien kertyi noin 500 koska kävin lähes
kaikissa seurakunnissa kaksikin kertaa.
Hyppään joidenkin asioiden ylitse ja kerron merkittävästä työstä, johon
minut kutsuttiin 1999. Nimittäin Patmos Lähetyssäätiöstä otettiin
yhteyttä ja tiedusteltiin mahdollisuuttani tulla työ yhteyteen. Kävin kovaa
sisäistä kamppailua asian suhteen, sillä samaan aikaan Espoon seurakunta
pyysi minua uudelleen pastorin toimeen. Vaaka kuitenkin kallistui
Patmoksen suuntaan ja niin alkoi 14 vuotta kestänyt työjakso säätiössä
aina eläköitymiseen asti.
Uudet tuulet
Jälkeiset vuodet osaltaan ovat olleet myös mielenkiintoisia
seurakuntavierailujen merkeissä eri puolille suomea.
Kesä 2022. Masalan ystävät kysyivät mahdollisuuttani tulla puhujaksi
elokuun telttajuhliin. Teltta oli pystytetty kylän keskustaan. Sain
viikonlopun ajan julistaa sanoin ja sävelin evankeliumia ja tutustua
paikkakunnan ihmisiin. Myös Kirkkonummen helluntaiseurakuntaan
kuuluvia oli kokouksissa ja muutamien kanssa sain myös keskustella.
Tästä lähti se prosessi liikkeelle, joka johti seurakunnan vanhinten
yhteyden ottoon ja kyselyyn mahdollisuudestani tulla työyhteyteen.
Asiaa loppusyksyn 2022 mietittyäni ja rukoiltuani koin, että haluan
osaltani olla rakentamassa työtä Kirkkonummella.
Niinpä maaliskuun 12 päivänä minut siunattiin uudessa kokoustilassa
seurakuntaan pastoriksi.
Tässä ”minun tietäni” nykyisyyteen. Tulevaisuus on Herran kädessä niin
kuin ovat olleet menneet vuosikymmenetkin.
Tämän kaiken kertomani lisäksi olen palvellut kristillisen terapiapalvelun
palvelustyössä koko sen toiminta sektorin ajan.
Lopuksi haluan Paavalin sanoilla toivottaa kaikille siunausta.
”Saakoon Isän Jumalan Rakkaus, Jeesuksen Kristuksen Armo ja Pyhän
Hengen osallisuus olla kaikkien teidän kanssanne.”
Hannu Grönroos