Tyttö

Vai onko? Uusi vuosi on alkanut. Mikä olisikaan paras tapa aloittaa vuosi, kuin pysähtyä ydinsanoman äärelle.

Oletko ollut joskus väsynyt ja myöntänyt, ettei Raamatun lukeminen ole ollut ensimmäisenä mielessäsi? Oletko joskus keskittynyt liikaa johonkin yhteen Raamatun kohtaan ja unohtanut kokonaiskuvan? Minä olen tehnyt tätä kaikkea. Nyt olen taas palannut ydinsanoman äärelle ja keskittynyt olennaiseen.

Evankeliumi on ilosanoma! – Vai onko? Minulla oli aikanaan lakihenkisyyden aikakausi. Luin Sanaa ja poimin sieltä kaikki UT:n ohjeet ja käskyt. Uusi Testamentti on nimittäin täynnä kehotuksia meille uskoville. Yritin noudattaa jokaista kehotusta ja käskyä. Mitä enemmän pyrin täydellisyyteen ja Jumalan miellyttämiseen, sitä uuvuttavammaksi uskon suorittaminen minulle kävi. Teki mieli heittää hanskat tiskiin ja sanoa, ettei minusta ole kristityksi! Ilman Jumalan voimaa ei minusta olekaan, ihan totta.

Olin unohtanut ydinsanoman. Olin kadottanut Jeesuksen sovitustyön ja armon ja näin pyrin omin voimin täyttämään Jumalan käskyt. Raamatussa on sanottu ettemme omin voimin pysty lakia täyttämään. Jos tämä olisi mahdollista, Jeesus olisi kuollut turhaan.

Evankeliumista katoaa ilo, jos yritämme itse täyttää Jumalan käskyt tai uskostamme tulee suorittamista. Uskonnollisuus kuljettaa vaivihkaa meidät pois Jeesuksen luota. Kun taas kristinusko pohjautuu ystävyyssuhteeseen henkilön, Jeesuksen Kristuksen kanssa. Me helposti ajelehdimme uskomme vaelluksen aikana lain puolelle tai toiseen ääripäähän, liian armon puolelle (jossa kaikki synti käy). Paras lääke on palata ilosanoman äärelle. Sen avulla voimme tarkistaa kompassin ja taas jatkaa eteen päin käsi kädessä Jeesuksen johdattamana. Aidossa evankeliumista löytyy armo ja totuus. Jumala tekee työtään meissä ja vie sen päätökseen, jos suostumme siihen. Jumala tuntee sinut läpikotaisin ja hän tarjoaa levon ja rauhan sydämeemme. ”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.” Matteus 11:28-30.

Pysähdyin itse joululomalla Roomalaiskirjeen äärelle. Tässä lääkettä myös sinulle ystäväni kohti ilosanomaa. Pidetään evankeliumista kiinni – Siinä me pysymme, kun uskomme!

Työntekijälle maksettua palkkaa ei pidetä lahjana, vaan korvauksena. Hyväksytyksi voi sen sijaan tulla se, joka ei tee työtä. Riittää, että hän luottaa Jumalaan, joka hyväksyy syyttömäksi jumalattoman. Roomalaiskirje 4:4-5

Tämä koskee kaikkia, koska kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta. Jumalan hyvyys kuitenkin tekee heistä syyttömiä täysin ilmaiseksi, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. Roomalaiskirje 3:23-24

Usko menettää merkityksensä ja lupaus raukeaa, jos perinnön saavat ne, jotka noudattavat lakia. Roomalaiskirje 4:14

Jumala on siis tehnyt syyttömiä meistä, jotka uskomme. Näin meillä on rauha hänen kanssaan Herramme Jeesuksen Kristuksen takia. Kristus on johdattanut meidät tähän Jumalan suosioon. Siinä me pysymme, kun uskomme. Roomalaiskirje 5:1-2

UT 2020.

Lue seuraavaksi

Jätä kommentti