Varoitusmerkki. Korkeat aallot.

Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta. Sefanja 3:17

Uskotko tämän? Se, miten suhtaudumme Jumalan Sanaan, ja miten kykenemme sitä uskomaan, riippuu paljon siitä, minkälaisia kokemuksia meillä on. Erityisesti oma isä- ja äitisuhde heijastelee jumalasuhteeseemme. Joskus olemme niin elämän murjomia, että meidän on hankalaa uskoa Jumalan rakastavan juurikin meitä., naapuria kylläkin, mutta ei minua.

Mikäli olosuhteiden perusteella arvioimme rakastaako Jumala meitä vai ei, emme löydä vakaata pohjaa ja luottamusta elämäämme. Kun elämä hymyilee ja kaikki menee kuin Strömsössä, ei ole hankalaa uskoa, etteikö Jumala meitä rakastaisi. Voimme kokea tunnepuolella kuinka rakastettuja olemme. Seuraavassa hetkessä saatamme pudota jalustaltamme ja vaipua pimeään laaksoon kun jokin vastoinkäyminen iskee, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Mikäli tunteiden mukaan arvioin tunnenko itseni Jumalan rakastamaksi vai en, saatan jopa saman päivän aikana kokea kumpaakin tunnetta. Aamulla koen olevani rakastettu, illalla vihattu ja tuomittu. Uskon vaelluksesta tulee raskasta, jos arvioimme pelkästään olosuhteidemme tai tunteidemme mukaan sitä, koemmeko olevamme Jumalan rakastamia.

Olosuhteet muuttuvat ja tunteemme heittelevät. Uskomme on luja luottamus siihen, mitä emme näe. Näinhän kuuluisa evankelista sanoi. Jumalan rakkaudesta voit lukea vaikkapa Roomalaiskirjeen kahdeksannesta luvusta. Luota Jumalan sanaan, se kertoo totuuden. Mistä saan lohdun sanasta? Esimerkiksi Jobin kirja kertoo elämän tuskallisten myrskyjen keskellä Jumalan horjumattomasta rakkaudesta meitä heikkoja ja vajavaisia kohtaan.

Rakas ystävä, jos sinulla on nyt vaikeaa ja koet ahdistusta, ei Jumala ole sinua jättänyt. Hän valvoo vierelläsi.

Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku. Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku. Psalmi 121:3-4

Lue seuraavaksi

Jätä kommentti