Vierailin hiljattain pyynnöstä Kauniaisten sotavammasairaalassa tapaamassa erästä veljeä, joka oli siellä hoidossa kehon vasemmanpuolisen halvauksen takia.
Tämä uskonveli oli pyhittänyt koko elämänsä Herran palvelemiseen siitä hetkestä alkaen, kun oli kirjaimellisesti pelastunut tulesta. Hän nimittäin pelastautui viime hetkellä rakennuksesta, jonka tuli tuhosi.
Kuoleman jo ollessa silmien edessä tuo veli kääntyi Herran puoleen huutaen häntä avukseen.
Jumalan sanassa sanotaan, että jokainen, joka huutaa avuksensa Herran nimeä, pelastuu. Näin todella tapahtui tuolle miehelle. Tuli ei tuhonnut häntä. Tämä veli pelastui kahdestakin tulesta, niin ajallisesta kuin ikuisesta. Liekkien lähetessä hän teki lupauksen: ’’Jos tästä pelastun, pyhitän elämäni sinulle, Jumala’’.
Tästä tulipalosta selviytyminen sai aikaan myös lupauksen täyttämisen Herralle pyhittää elämä kokonaan Jumalan palvelemiseen.
Tätä kutsua hän sai toteuttaa yli 50 vuoden ajan. Päättyikö kutsumus halvaantumiseen? Ei suinkaan. Vaikka seurakuntavierailut jäivät sairastumisen johdosta pois, niin ei jäänyt Jumalan sana, jota hän tutkii edelleen ja josta hän haluaa keskustella häntä katsomaan tulleiden kanssa. Vaikka miehen vasen puoli halvaantui, hänen puhekykynsä säilyi ihmeen omaisesti.
Mistä me keskustelimme? Päivän uutisistako? Ei, vaan kaikkein tärkeimmästä; pelastuksesta Jeesuksessa Kristuksessa.
Keskustelimme myös elämän katoavaisuudesta ja monesta muusta asiasta Raamattuun liittyen. Elämän katoavaisuudesta totesimme ensinnäkin sen, kuinka lyhyt elämä loppujen lopuksi on. Puhuimme myös siitä, kuinka maallista tomumajaamme eli ajallista olemustamme puretaan, mutta samalla henkeämme vahvistetaan tulevaa varten.
Jumala on muuttava alennustilassa olevan ruumiimme Kristuksen ylösnousemusruumiin kaltaisuuteen. Jeesuksen täytetty sovitustyö, joka koskee koko ihmisen täydellistä parantamista ylösnousemuksessa, saa sen aikaan, sillä ruumiimmekin on lunastettu! Näin meistä tulee täydellisesti sen kaltaisia, kuin oli Jumalan luoma ensimmäinen ihminen Adam ja vain toisen Adamin, Kristuksen ansiosta. Hän, joka oli mukana luomassa Adamia omaksi kuvakseen, saa aikaan myös sen meidän kohdallamme. Mikä autuus, halleluja, kiitos Jeesus. Ylistetty olkoon hänen nimensä!
Ennen poislähtöäni rukoilin ja siunasin tätä veljeä. Juuri kun olin nousemassa tuolilta, hän laski kätensä minun pääni päälle.
Tuo hetki oli kuin itse Jeesus olisi laskenut siunaavat lävistetyt kätensä tuon halvaantuneen palvelijan kautta päälleni ja niin varmaan tapahtuikin, näin uskon. Näin te rakkaat kirjoitukseni lukijat voitte ymmärtää, kuinka hengellisesti siunattu olin tuon käyntini jälkeen. Sama Jeesus on temmannut meidätkin tulesta, jotta voisimme evankeliumin pelastavalla sanomalla temmata myös muita taivaan tielle!
Juudaan kirje 1:22
’’Ja armahtakaa toisia, niitä jotka epäilevät, pelastakaa heidät, tulesta temmaten.’’
Kiitosrukous:
Kiitos Jeesus, että saan sinun veresi ansioista kulkea pelastettuna sitä tietä, joka on pelastanut minut kuolemaan johtavalta tieltä. Aamen.
Siunausta viikonloppuusi,